Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-content/plugins/ninja-forms/includes/widget.php on line 118

Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-content/plugins/simplified-social-share/lr-social-sharing/includes/widgets/loginradius_horizontal_share_widget.php on line 92

Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-content/plugins/simplified-social-share/lr-social-sharing/includes/widgets/loginradius_vertical_share_widget.php on line 70

Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-includes/pomo/translations.php on line 202

Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-includes/pomo/translations.php on line 202
Blogivieraanani Pentti Rauhala: Voiko koulutuksesta säästää? - Tapio Huttula

Blogivieraanani Pentti Rauhala: Voiko koulutuksesta säästää?

Tulevan hallituskauden keskeisin tehtävä on Suomen talouden laittaminen kuntoon Nokian ja osin muunkin vientiteollisuuden notkahduksen aiheuttaman laman jäljiltä. Erään mahdollisuuden korvata tapahtunutta työpaikkojen ja verotulojen menetystä tarjoaa biotalous.

Työllisyyden paraneminen on välttämätön edellytys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiselle. Eri puolueet tarjoavat erilaisia ratkaisuja painottaen eri tavalla julkisten menojen säästötoimia , verotusta ja velkaantumisen hallintaa. Keskusta sijoittuu maltilliseen keskikastiin painottaen harkittuja menosäästöjä ja verotuksen keventämistä kasvua tukevasti. Uudella hallituskaudella vaaditaan kaikkia toimenpiteitä: menosäästöjä, kasvua tukevia veroratkaisuja, mutta myös velkaantumisen pysäyttämistä.

Koulutusasiat ovat nousseet aiempaa vahvemmin poliittisen keskustelun ytimeen. Tuoreimpana aiheena ovat olleet eduskunnassa kaatuneet toisen asteen koulutuksen järjestämis- ja rahoituslait. Myös korkeakoulujärjestelmän kehittäminen on jatkuvasti keskustelun aiheena. Koulutus on nykyisen laman aikana ollut vahvemmin säästötoimien kohteena kuin 1990-luvun alun laman aikana.

Koulutuksesta säästäminen väärällä tavalla on lyhytnäköistä politiikkaa, joka heikentää tulevaisuudessa menestymisen edellytyksiä. Jos koulutuksesta säästämiseen otetaan kuitenkin vihreiden tavoin jyrkän kielteinen kanta, on kysyttävä, mikä on vaihtoehto. Julkisessa taloudessa ei voi toteuttaa miljardiluokan säästötoimia koskematta sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen menoihin. Siksi onkin kysyttävä, miten koulutusta koskevat välttämättömät säästöt voi toteuttaa mahdollisimman vähin vaurioin.

Korkeakoulusektorilla voidaan säästää lisäämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä yhteisiä toimitiloja ja yhteisiä palveluita hyödyntämällä. Opetuksen ja tutkimustyön yhteistoimintaa tulee ennakkoluulottomasti tutkia kuitenkin tutkintojen erillisyys säilyttäen. Yleiseurooppalainen Bolognan prosessi vaatii molemmilta korkeakoulusektoreilta työllistävää ja työelämän tarpeet entistä paremmin huomioon ottavaa koulutusta, mikä antaa pohjaa yhteistyön syventämiselle.

Monissa muissa maissa raja tiedesuuntautuneen ja työelämäsuuntautuneen korkeakoulutuksen välillä ei ole läheskään niin jyrkkä kuin se on Suomessa historiallisista syistä. Paremmalla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä voidaan turvata monipuolisten korkeakoulupalvelujen säilyminen väestönkatoalueilla. Tästä syystä korkeakoulurakenteet voisivat eriytyä alueellisesti , ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun välinen – sinänsä säilytettävä raja – voisi olla nykyistä joustavampi.

Toisen asteen koulutuksessa koulutuksen työllistävyyttä voi parantaa ja samalla säästää käyttämällä oppisopimuskoulutusta laajemmin osana koulumuotoista ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyö voisi antaa elinvoimaa pienille lukioille, jos oppisopimuskoulutukseen kuuluvia teoriaopintoja toteutettaisiin lukiokursseina. Oppisopimuskoulutuksen rinnalla tulisi lisätä koulutussopimuksen perusteella tapahtuvaa työpaikkakoulutusta, jos kyseessä on kokemusta vailla oleva oppija. Tähän liittyvät sopimuskysymykset tulisi työmarkkinaosapuolten ratkaista siten, että nuoret saavat paremmin töitä, mutta myös siten, että yrittäjien kustannukset ja niiden kompensaatio työpaikkaoppijasta ovat kohtuulliset.

Oli valitettavaa, että toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoituslait kaatuivat eduskunnassa. Niihin liittyvät pelot olivat osin ylipaisutettuja. Uusi hallitus joutuu varmaankin palamaan asiaan.

Tapio Huttulalla on monipuolinen kokemus niin koulutuksen asiantuntija- ja johtotehtävissä kuin ammattiliitonkin johdossa toimineena ymmärtää koulutuspolitiikan ja sen työelämäkytkentöjen yhteydet. Hän ei ole minkään eturyhmän etujen ajaja, vaan osaa katsoa koulutuspolitiikkaa kansalaisten ja maan kokonaisedun kannalta. Sitä tarvitaan nyt, kun pannaan Suomi kuntoon.

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston kasvatustieteen dosentti ja omaa yli 40-vuotisen kokemuksen koulutussektorin asiantuntija- ja johtotehtävissä.