Kuplista

Vaaliväsymys on nyt ohi ja on aika jatkaa matkaa. Pohtia sitä, miltä maailma näyttää vaalikuplan jälkeen.

Haluan jatkaa yhteiskunnallista vaikuttamistani tavalla tai toisella. Tavoitteet säilyvät, siksi työnkin täytyy jatkua. Siksi myös nämä sivut jäävät elämään uudella tehtävällä.

Ensimmäinen vaalien jälkeinen kirjoitukseni pohtii kuplia ja demokratiaa.

Aluksi itse kuplista

Kampanjan aikana me kampanjaa tehneet puhuimme elävämme kuplassa. Kaikki ajatukset keskittyivät vaaleihin ja kampanjatyöhön. Moni mietti, mitä paluu arkeen tarkoittaisi.

Tätä taustaa vasten oli yllättävää, että kuplasta tuli poliittinen käsite muullakin tavalla.

En enää jaksa lähteä pohtimaan kuplien olemusta tai todenperäisyyttä, vaikka asunkin Punavuoressa, jossa pitäisi asuman vain tietynlaisia ihmisiä.

Haluankin nostaa esille toisen näkökulman kupliin: ne ovat käyttökelpoisia politiikanteon välineitä. Kukin puolue pyrkii politiikassa määrittelemään itseään ja toisiaan. Vastakkainasettelut ja erottelut ovat tässä tärkeitä.

Kupla on keino sanoa mitä itse ei ole tai halua olla. Kupla on myös keino sulkea pois.

Huomasin tämän hyvin vaalikampanjan aikana. Useammankin eri puolueen ehdokas totesi, että en ole ”normaali” keskustalainen. Vähintäänkin minulle piti antaa erityinen määre, jotta voi olla samaa mieltä ”urbaanikepulaisen” tai ”erilaisen keskustalaisen” kanssa.

Sitten niiden merkityksestä

Väitän, että Helsingissä itseään kaupunkilaisina pitävät puolueet haluavat sulkea keskustan ulos kuplastaan. Osoittaa näin äänestäjilleen, että keskustan äänestäminen Helsingissä ei ole järkevää. Keskustan maalaaminen maalaisten ja konservatiivien puolueeksi hyödytti näitä puolueita.

Taustalla oli nähtävissä selkeästi pelkoa! Entäpä jos uusi arvoliberaali, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja lähipalveluja ajava puolue tuleekin ”sekoittamaan” meidän kannatustamme ja valta-asemia?

Perinteisten valta-asemien ja suhteiden järkyttäminen olisi vihreille ja kokoomukselle katastrofi. Vähän samalla tavalla, kuin perussuomalaisten tulo Helsinkiin oli järkytys demareille ja osin vasemmistoliittolaisille.

Kuplan rakentaminen on selkeä puolustusmekanismi. Osoitus pyrkimyksestä stabiloida tilanne. Puolustuskannalle joutunut on aina pysähdyksissä. Jäykistynyt. Siksi kupla on aina myös osoitus konservatiivisuudesta.

Perinteisin kuplanrakentaja on SDP. Sen politiikkana on jo 1970-1980-luvulta ollut maalaisten ja kaupunkilaisten välisen ristiriidan rakentaminen. Demareiden kuplakampanjointi alkoi aatteellisen väljähtämisen myötä, kun hyvinvointiyhteiskunta tuli valmiiksi. Kuplasta tuli säilyttämisen väline.

Tätä tuskaa demarit puivat edelleenkin. Tämän prosessin kautta niistä on myös tullut maan konservatiivisin puolue. No, ainakin ellei kristillisdemokraatteja lasketa. On myös suoraan sanottava, että Antti Rinne, jonka hyvin tunnen, ei ole se joka uudistaa demarit.

Keskusta, tule ulos – kuplasta

Uudistamiseen tähtäävälle puolueelle on tärkeää murtaa myyttejä. Helsinki on ollut Keskustalle perinteisesti vaikea vaalipiiri. Nämä vaalit todistivat tämän taas kerran.

Tämän vuoksi Keskustan on vahvistettava toimintaansa Helsingissä. Esille on nostettava Keskustan moderniin yhteiskuntaan hyvin istuva arvopohja: usko ihmiseen ja hänen kasvuunsa, usko sivistyksen voimaan, usko uudistumiseen. ”Meidän on uudesta luotava maa”.

Keskustalla on mahdollisuus uudistaa Suomi ilman kuplia. Sellaisen puolueen, jolla on tasapainoinen ohjelma koko maan uudistamiseen ei tarvitse rakentaa kuplia. Maaseudun ja kaupungin – kaikkien modernien, tasa-arvoisten, tasavaltalaisten – ihmisten välillä ei ole sitä ristiriitaa, jota muut puolueet yrittävät rakentaa.

Tämän vuoksi tarvitaan Keskustan Helsinki-ohjelma. Sen avulla on mahdollisuus vahvistaa jäsenhankintaa, uudistaa ja modernisoida järjestötoiminta ja tuoda esille Keskustan vahva uudistava vaihtoehto. Sille on Helsingissä tilausta. Täytyy vain rikkoa myyttejä.

Uusiutuminen tapahtuu tekojen kautta. Keskustan tulee uudessa hallituksessa ajaa vahvaa Helsinki-politiikkaa ja varmistaa, että Suomen veturi pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Yksi konkreettinen esimerkiksi. Pääkaupunkiseudulle ohjataan noin tuhat uutta toisen asteen koulutuspaikkaa ja taataan nuorille tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen.

Keskusta tulee ulos kuplasta kun se esimerkiksi vie läpi tasa-arvoisen avioliittolain, uudistaa translain, parantaa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja varmistaa, että Hiiletön Helsinki toteutuu.