Kysymykset

Pitääkö eduskunnan palkkioita korottaa ensi vaalikaudella?

- Tane

Ei pidä. Palkkiot ovat jo nyt ihan hyvällä tasolla. Ajattelen niin, että kansanedustajan työ on kutsumusammatti, ei siihen hakeuduta palkan vuoksi. Taustalla on halua vaikuttaa asioihin ja luoda parempi Suomi. Näin ainakin minä ajattelen.

Onneksi kansanedustajat eivät myöskään itse päätä palkkioistaan.

Oletko vanhusten asialla?

- Sari Kujala

Kyllä olen. Vanhusten palveluista on pidettävä huolta ja heille on taattava inhimillinen asuminen ja tuki. Useimmat vanhukset haluavat asua kotona, sitä on kuitenkin tuettava, jotta asuminen on turvallista. Sitten kun kotona-asuminen ei enää onnistu on oltava hyviä vaihtoehtoisia palveluasumisen muotoja. Pienimmistä eläkkeistä ja vanhusten toimeentulosta, ostovoimasta on pidettävä kiinni säästöjenkin aikaan.

Vanhukset ovat valitettavan usein heikoilla myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. He eivät aina saa kaikkea sitä palvelua ja hoitoa, johon olisivat oikeutettuja, jos eivät itse osaa niitä pyytää.

Suomi autioituu mitä tehtävissä?

- Antero/Kirkonkyläläinen

Meidän on tehtävä alueellisesti tasapainoisempaa politiikka. Aluepolitiikka pitää olla koko Suomessa, myös Helsingissä. Helsingissä se tarkoittaa lähipalveluista huolehtimista, tasalaatuista koulutusta ja sosiaalisesti kestävää asuntopolitiikkaa.

Kirkonkyläläisen kannalta tasapainoinen politiikka voisi tarkoittaa esimerkiksi elinkeinopolitiikkaa, joka tukee alueiden omien vahvuuksien varaan rakentuvaa yritystoimintaa. Biotalous (metsä, bioenergia yms.) edellyttää sitä, että asutusta on tasapuolisesti koko maassa. Se tuo työtä eri puolille maata. Peruspalvelut täytyy myös taata joka puolelle Suomea. Erikoispalveluja on tuotettava keskitetysti, jotta ne voidaan tehdä laadukkaasti ja tehokkaasti.

Miten suhtaudut 1) taitetun indeksin muuttamiseen ansiotasoindeksiksi? 2) eläkeläisen (=itse maksettua jatkopalkkaa) samaksi kuin yhtä suuresta palkkatulosta? 3) yli 10 työeläkeyhtiön fuusioiminen yhdeksi yhtiöksi (+ KEVA)? Niiden kulut yli 500 milj €/v, mikä voidaan suurelta osalta käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa eli eläkkeiden maksuun korottamatta tyel-maksuja.

- josa

Kiitoksia hyvistä kysymyksistä. Taitetusta indeksistä on tullut eläkepolitiikan kestoaihe. Elinkustannusindeksin ja ansiotasoindeksin yhtälö (80/20) on aiheuttanut takavuosina eläkkeiden ostovoiman hiipumista. Se on tietyti ollut erityisesti pieniä eläkkeitä saavien kannalta huono asia. Nykyisin tilanne on kääntynyt niin päin, että elinkustannusindeksi on ollut parempi ja korjannut tilannetta eläkeläisten kannalta paremmaksi. Tällä hetkellä en koskisi indeksiin. Tulevalla kaudella on muutenkin vaikea luvata oikein kenellekään mitään, koska uutta jaettavaa on niukasti. Hyvä olisi jos edes jonkinlaiset indeksit saadaan maksuun. Aivan pienimpiä eläkkeitä saavien takuueläkkeisiin on saatava korotus.

Työeläkeyhtiöiden fuusioimisesta on käyty keskustelua. Jonkinlaisia muutoksia on tullutkin. Fuusiot ovat tarpeen silloin, jos niiden avulla voidaan tehostaa toimintaa tai varmistaa yhtiöiden vakavaraisuus ja toimintakyky. Pari pienempien yhtiöiden fuusiota on tehtykin juuri vakavaraisuuden johdosta. Säästöjä on mahdolista saada lähinnä hallinointikuluista. Toistaalta ajattelen hiukan niinkin, että aivan kaikkien yhtiöiden fuusioiminen loisi varsinaisen mammutin, jonka vaikutus esimerkiksi sijoitusmarkkinoilla olisi Suomen mittakaavassa suuri. Siksi fuusioita tulee tehdä harkiten. Päätökset ovat ilman lainmuutoksia työeläkeyhtiöiden käsissä. Mahdolliset säästöt on tietysti käytettävä itseasiaan eli eläkkeisiin ja niitä koskevien maksujen korutusten hillitsemiseen.

Useilla työpaikoilla joudutaan elämään YT kierrosten pelossa tai niiden keskellä. Tämä aikaansaa epävarmuutta ja osa hakeutuu varmuuden vuoksi töihin muualle. Yritysten rekrytointistrategia on varsinkin kansainvälisissä organisaatioissa tiukka ja ei ole lainkaan selviö, että pois lähtevän työntekijän tilalle edes rekrytoidaan ketään. Näin siitäkin huolimatta, että työtä ja työlle maksajakin on olemassa. Miten mielestäsi saataisiin positiivisempi ote suomen nostamiseen uudelleen myös yritysten johtoportaassa? Kaikilla yrityksillä on nykyisin Visiot ja Missiot, mutta mikä on suomen kehitystavoite? Suomihan on vähän niinkuin yritys.

- Nukunkovaalienyli

Kiitoksia hyvästä kysymyksestä. Osut asian ytimeen. Suomen menestys tehdään työpaikoilla, työyhteisöissä. Uskon, että parasta tulosta saadaan aikaan silloin, kun asioita mietitään yhdessä ja kaikkien ideat ja parannusehdotukset saadan mukaan kehittämiseen. Kilpailukyky syntyy työpaikoilla yhdessä tehtynä. Sama pätee Suomi Oy:nkin. Sitäkin pitää kehittää eri osapuolten yhteistyössä. Uskon, että tähän ollaan pikkuhiljaa heräämässä. Valitettavasti herätys tapahtui vasta kun kilpailukyky on jo pahasti rapautunut.

Tarvitaan parampaa työelämää. Sen aineksia ovat osaaminen, innovaatiot, taito kehittää toimintoja ja työtapoja, ennakoida uusia asioita, tehdä asioita yhdessä ja kansainvälistyä. Näitä kaikkia asioita valtiovalta voi tukea. Se voi luoda menestyvälle työelämälle puitteet kehittämällä lainsäädäntöä ja palveluja ja panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja johtamiseen. Tärkeää on myös luoda vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö yrityksille. Verotus ei esimerkiksi saa poukkoilla. Silloin yrittäjäkin uskaltaa investoida ja työllistää.

Kuten sanoin alussa, tämä kaikki edellyttää työyhteisöjen ja johtamisen kehittämistä, yhteistyön parantamista. Esimerkkisi on harmillinen. Meillä ei ole varaa hukata yhtään kannattavaa työpaikkaa. Näihin kaikkiin asioihin voidaan tehokkaasti vaikuttaa koulutuksella. Tarvitaan siis myös hyvää johtamis- ja esimieskoulutusta. Olennaista on myös luottamuksen luominen. Se on ratkaisevaa niin Suomen kuin yksittäisen työpaikan tasolla. Jos toimijoiden kesken on luottamusta uskalletaan uusiakin asioita kokeilla ja tehdä tarvittavia parannuksia, ottaa riskejäkin. Luottamuksen luomiseksi tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta, erilaisten näkemysten kunnioitusta ja yhteisen tavoitteen kirkastamista. Sitä kautta on mahdollisuus rakentaa yhteiskuntasopimus – sopimus Suomen kehittämistä yhdessä – johon kaikki osapuolet sitoutuvat. Sitä kautta kilpailukykymme voi kohentua, työllisyys parantua ja hyvinvointi lisääntyä.

Uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-yrityksiin. Pitäisikö tätä vielä helpottaa jotenkin?

- Yrittäjä helsingistä

Pk-yritykset ovat todella merkittävässä roolissa uusien työpaikkojen luomisessa. Pk-yrityksillä on monia kasvun ja kansainvälistymisen esteitä. Niitä tulee helpottaa mm. rahoitusmekanismeja kehittämällä. Yksi hyvin yksinkertainen tapa parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia kehittää toimintaansa on ns. innovaatioseteli. Sen ideana on, että pk-yritys saisi ostaa setelillä hyväksytyiltä korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta asiantuntemusta tuotekehitykseensä, tuotteistamiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Irlannissa on tästä hyvä esimerkki noin 5000 euron setelistä. Oikeus setelin käyttöön tulisi olla haettavissa hyvin yksinkertaisella menettelyllä.

Summa voi tuntua pieneltä, mutta sen vaikutukset voivat olla merkittävät. Ajatuksena on, että korkeakoulujen ja pk-yritysten yhteistyö tiivistyisi ja hyvien kokemusten myötä toiminta laajenisi. Olennaista on se, että pk-yritys saisi käyttöönsä nopeasti sellaista asiantuntemusta, jota sillä ei ole muuten varaa itselleen palkata tai jota se ei kokopäiväisesti tarvitse. Setelin myötä Irlannissa on saatu aikaan merkittäviä hankkeita, joiden työllistävä vaikutus on ollut hyvä.

Mitä mieltä olet tasa-arvoisesta avioliittolaista?

- Kaitsu

On hienoa, että eduskunta hyväkyi tasa-arvoisen avioliittolain. Se on tärkeää tasa-arvon toteutumisen kannalta. Seuraavan hallituksen tulee vielä huolehtia, että lainsäädännössä tehdään tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämät muutokset mm. isyyslakiin ja nimilakiin. Seksuaalivähemmistöjen asemassa on edelleen puutteita, jotka pitää vielä hoitaa kuntoon, mutta tämä laki oli merkittävä askel eteenpäin.

Tulisiko Suomen ottaa vastaan lisää pakolaisia?

- Ritva

Kyllä. Suomen pakolaiskiintiö (700 pakolaista/vuosi) on tällä hetkellä varsin pieni. Suomen tulisi kantaa kantokykynsä mukaisesti suurempi vastuu kaikista heikoimmassa asemassa olevien hädästä. Minulle kysymys on ennen kaikkea inhimillisen hädän lieventämisestä. Tämän lisäksi täytyy tietysti auttaa pakolaisia heidän kotimaissaan/lähialueilla. Pakolaiskiintiössä tulisi huomioida etenkin sellaisessa asemassa olevat pakolaiset, joiden on mahdotonta palata kotiin tai joiden terveydentila vaatii sellaista hoitoa, jota pakolaisleireillä ei voi saada.