Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-content/plugins/ninja-forms/includes/widget.php on line 118

Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-content/plugins/simplified-social-share/lr-social-sharing/includes/widgets/loginradius_horizontal_share_widget.php on line 92

Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-content/plugins/simplified-social-share/lr-social-sharing/includes/widgets/loginradius_vertical_share_widget.php on line 70

Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-includes/pomo/translations.php on line 202

Deprecated: Function create_function() is deprecated in /var/www/fs3/54/tapiohut/public_html/wp-includes/pomo/translations.php on line 202
Suomi tarvitsee parempaa politiikkaa - Tapio Huttula

Suomi tarvitsee parempaa politiikkaa

Eduskunta päätti viikko sitten istuntokautensa ja voi sanoa, että hyvä niin. Viimeinen viikko oli eduskunnassa varsinaista helppoheikki-meininkiä. Lopulta hallitusta ei enää erottanut oppositiosta, kun hallituspuolueet kaatoivat vuoronperään esityksiä. Toiminta ei ollut kunniaksi kenellekään.

Tilannekuva on karu ja siitä pitää oppia. Olennaista on pohtia sitä, mitä tästä voidaan oppia tulevaisuutta silmälläpitäen.

Poliittisen järjestelmän ja demokratian kannalta tärkein johtopäätös on minun mielestäni se, että tarvitaan eri toimijoiden roolien kirkastamista ja politiikan uskottavuuden palauttamista. Yksinkertaisesti tarvitaan parempaa politiikkaa ja paremmin toimivaa poliittista prosessia.

Lähtökohtana tulee olla se, että politiikka ja poliittinen prosessi toimivat jatkossa päätöksenteon tasolla missä sen kuuluukin. Politiikan ja poliitikkojen ei pidä sekaantua viranomaisvastuulla toimivien asiantuntijoiden valmisteluun ja toimenpiteiden yksityiskohtiin. Trendinä on ollut, että poliittista ohjausta on pyritty vahvistamaan. Nyt tässä on menty liian pitkälle ja puurot ja vellit ovat menneet sekaisin.

Lopputuloksena on saatu huonoa valmistelua, turhautumista ja vatulointia. Päätöksentekijän ja valmistelija/toimeenpanijan roolit ovat menneet sekaisin. Kaiken huippu oli se, että eduskunta alkoi/joutui itse valmistelemaan itselleen esityksiä, kun hallitus ei enää pystynyt tekemään toimivia esityksiä. Samoin on sekoittunut viranomaistoiminta ja poliittinen toiminta. Näin ei vain voi olla.

Poliittisen toiminnan – poliittisen prosessin – täytyy toimia päätöksenteon tasolla, asettaa tavoitteet ja linjata valmistelua, tehdä esityksestä päätökset sekä ohjata toimeenpanoa. Valmistelusta ja toimeenpanosta vastaavan hallinnon – virkavastuulla toimivien viranomaisten – tehtävänä on tuottaa tarvittava tietopohja päätöksenteolle, valmistella asiantuntemuksensa ja tiedon pohjalta hyviä esityksiä päättäjille ja laittaa sitten päätökset toimeen päätösten mukaisesti. Roolit ja prosessit ovat hyvin selkeitä aivan kuten yrityksissä tai järjestöissä toimitaan.

Suomalaiset ansaitsevat parempaa politiikkaa, hyvää hallintoa ja palveluja. Tulevalla kaudella Suomen uudistamisessa on kyse niin isoista uudistustarpeista, että kaikille riittää kyllä töitä. Tämän vuoksi seuraavalla vaalikaudella tarvitaan:

  1. Strateginen hallitusohjelma, joka nostaa hallituksen työlistalle suomalaisen yhteiskunnan keskeisimmät ongelmakohdat ja uudistustarpeet. Niiden ratkaisemiseksi asetetaan selkeät tavoitteet. Käytännössä tulevalla kaudella hallitukselta kysytään miten se turvaa koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Jos Suomea voi verrata taloon, on pakko sanoa, että se on hyvin rapistunut ja perustakin uhkaa murentua. Kyseessä ei siis ole pintaremontti vaan vähintäänkin täysremontti ja jonkin verran tarvitaan myös uudistuotantoa.
  2. Strategisen hallitusohjelman täytyy hakea vastausta ainakin seuraaviin kysymyksiin: a) miten elinkeinoelämän uudistumista tuetaan, jotta luodaan uutta työtä ja yrittäjyyttä Suomeen (työllisyysasteen nosto), b) miten hyvinvointipalvelut tuotetaan laadukkaasti, tehokkaasti ja demokraattisesti (minun vastaus = maakuntahallitus + vaalit + verotusoikeus), c) miten verotusta uudistetaan kannustavaksi, d) miten sosiaaliturvajärjestelmä uudistetaan selkeäksi ja kattavaksi (minun vastaus = yksinkertaistus ja perustulokokeilu) ja e) miten varmistetaan tarvittava osaamis- ja tietopohja kansainvälisesti kilpailukykyisen elinkeinoelämän ja palvelujärjestelmän luomiselle. Koko tämän yhtälön taustalla on tietysti talouspolitiikan ohjaus niin, että velkaantuminen saadaan kuriin ja varmistetaan hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen.
  3. Poliittinen prosessi vedetään pois hallinnosta ja valmistelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa valtiosihteerijärjestelmästä luopumista ja ministerien avustajakunnan pienentämistä. Poliittisista virkanimityksistä luovutaan.
  4. Hallinnon siiloitumisen haitat poistetaan. Tämä tehdään joko a) ministeriöitä yhdistämällä, b) luomalla yksi yhteinen valtioneuvostoksi tai c) rakentamalla todella vahva ohjausmekanismi. Tähän työhön tarvitaan vahvaa poliittista ohjausta. Eli kyllä poliitikoillekin hommia jää.
  5. Ministereiden määrää vähennetään ja hallitus työskentelee jatkossa kollegiaalisesti. Lopetetaan ministeriöiden läänitys puolueiden kesken. Koko valtioneuvostolla on vastuu uudistuksen eri lohkojen onnistumisesta.
  6. Poliittisen prosessin läpinäkyvyyttä lisätään. Kansalaisten täytyy tietää missä asioiden ratkaisemisessa mennään.
  7. Päätöksenteon tietoperustaisuutta lisätään. Tämä tarkoittaa tutkimus-, ennakointi- ja arviointitiedon systemaattista tuottamista ja saadun tiedon analysointia ja välittämistä päätöksentekijöille.