Uusi työelämä

Onko työelämä reilu kaikille?

Ei ole. Työelämän lainsäädäntö on pahasti vanhentunut. Vakituisen työsuhteen idealle laadittu lainsäädäntö ei huomioi kunnolla esimerkiksi pätkä- ja vuokratyöläisten arkea tai yksityisyrittäjien ja freelansereiden erilaisia tilanteita. Työelämän tasa-arvo ei ole vielä totta. Samapalkkaisuuteen on matkaa samoin lasikattojen poistumiseen. Maahanmuuttajien asema on työelämässä erityisen vaikeaa. Lisäksi yhä useampi jää pois työstä mielenterveysongelmien tai burn outin johdosta. Haluan hyvinvoivan ja reilun työelämän.

Ratkaisuksi ehdotan:

  • tarvitaan pätkätyöläisten vuosilomapankki, joka mahdollistaa pätkätyöläiselle oikean kesäloman
  • vuosilomalakia on muutettava, jotta vuosilomaa kertyy jokaiselle yhtä paljon riippumatta työsuhteen pituudesta (nykyisin alle 1 vuoden työsuhteesta kertyy lomaa vain 2 päivää kuukaudessa, muilla kertymä on 2,5 päivää)
  • 0-työsopimukset on kiellettävä
  • työehtosopimusten palkkatasoa ei saa alittaa
  • yksinyrittäjien ja freelansereiden työttömyysturvaa on parannettava
  • työelämän tasa-arvon toteutumista estävät rakenteet on purettava
  • valtiovallan on tuettava työmarkkinaosapuolia samapalkkaisuuden edistämisessä
  • maahanmuuttajien kotouttamista ja kielikoulutusta on tehostettava
  • työpaikkojen hyvinvoinnista on tehtävä työelämän kärkitavoite
  • työpaikkojen yhteistoimintaa ja sopimustoimintaa kehitetään

Onko Suomeen luotavissa 200 000 uutta työpaikkaa?

On. Suomella on paljon mahdollisuuksia kääntää suunta. Pohja on kunnossa. Meillä on toimiva hallinto, hyvä koulutusjärjestelmä ja monenlaisia voimavaroja. Tarvitsemme uusia ideoita ja innovatiivisuutta. Tarvitsemme osaamisen kehittämistä, uutta tietoa ja tutkimusta. Tarvitsemme yrityksille hyvät kasvuedellytykset ja ennakoitavan, vakaan toimintaympäristön. Ennen kaikkea tarvitsemme työllistäviä investointeja ja panostamista omiin vahvuuksiimme. Tavoite 200 000 uudesta työpaikasta on oikeilla toimenpiteillä saavutettavaissa kahden vaalikauden aikana. Haluan innovatiivisen, kokeilevan ja osaavan yhteiskunnan, jossa hyvä työ syntyy osaamisesta ja mielekkäästä yrittämisestä.

Ratkaisuksi ehdotan:

  • on huolehdittava ihmisten osaamisesta
  • on vahvistetta koulutuksen työelämälähtöisyyttä
  • yritysverotus on yksinkertaistettava ja selkeytettävä, verotusta ei saa viilailla vuosittain
  • yritystuet on perattava ja kohdistettava toimimattomat tuet pk-yritysten kasvuedellytysten luomiseen ja uusyrittäjyyden tukemiseen
  • yritystoimintaa koskeva normisto on selkeytettävä
  • harmaa talous on kitkettävä, se on tärkeää talouden takia, mutta se tukee myös reilua työllisyyttä
  • on otettava käyttöön pk-yrityksille suunnattu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluiden hankintaan tarkoitettu ns. Innovaatioseteli, se luo uusia työpaikkoja
  • on haettava digitalisaatiosta, luovasta taloudesta, biotaloudesta, cleantechista ja monista muista uusista aloista uutta kasvua ja työllisyyttä
  • on tehostettava korkeakoulujen yrityshautomotoimintaa ja yrittäjyyskoulutusta
  • ammattikorkeakoulujen roolia rakennemuutostilanteissa vahvistetaan ja pk-yritysten kehittämistehtävä osoitetaan ammattikorkeakouluille
  • on luotava ammatillinen tohtoritutkinto

 

Työ on parasta sosiaaliturvaa

Suomi on hyvä maa asua ja elää, yrittää ja kasvaa. Meillä on vakaa hallinto ja toimiva yhteiskunta. Osaamisemme on hyvällä tasolla. Olennaista on nyt etsiä omat vahvuutemme kansainvälisessä kilpailussa. Löytää uudelleen suomalaisen työn menestys. Tarvitsemme entistä monipuolisempaa ja korkeatasoisempaa osaamista. Tarvitsemme lisää innovaatioita, uusia näkökulmia sekä rohkeutta kokeilla ja kehittää. Tarvitsemme myös nopeaa reagointia uusiin tilaisuuksiin ja niiden hyödyntämiseen. Tarvitsemme syvällistä kansainvälistä osaamista ja työperäistä maahanmuuttoa.

Hyvinvoivat työyhteisöt kaiken perusta

Uskon, että menestyvä työ tehdään toimivissa ja hyvinvoivissa työyhteisöissä. Hyvässä työelämässä ihminen ei sairastu tai pala loppuun. Hyvästä työelämästä ihminen ei halua eläkkeelle mahdollisimman pian. Tulevaisuuden työpaikoilla tietoa ja osaamista jaetaan entistä paremmin. Samalla niissä osataan hyödyntää uusia ideoita ja kehittää niistä vientikykyisiä tuotteita ja palveluja. Valtio ei voi yrittää yritysten puolesta, luoda hyvinvoivia työyhteisöjä tai osata yksilöiden puolesta. Se voi aikuttaa siihen, miten yrityksillä menee, miten julkista hallintoa kehitetään ja miten työelämän pelisääntöjä ja turvaa kehitetään ja miten yritysten kasvua tuetaan.

Vanhentunut lainsäädäntö on uudistettava

Nykyinen työelämän lainsäädäntö on syntynyt teollisuusyhteiskunnan myötä. Siksi se ei enää tunnista nykytyöelämän uudenlaisia turvan ja pelisääntöjen tarpeita. Joissakin tilanteissa lainsäädäntömme on jopa rakenteellisesti syrjivä. Esimerkiksi lyhyessä pätkätyösuhteessa työskentelevän vuosiloman kertymä on huonompi kuin pidemmässä työsuhteessa. Pätkä- ja vuokratyöläisen on myös vaikea pitää kesälomia. Tämä vuoksi heille tarvittaisiin erillinen vuosilomapankki, johon loman voisi kerryttää ja pitää normaalisti kuten muutkin pelkäämättä, että menettää mahdollisesti työttömyysturvan.

Uusi työelämä tarvitsee lainsäädäntöä, joka luo yksilölle turvaa muutoksessa, takaa julkisten palveluiden kehittämisen ja luo työn tarjoajille ennakoitavissa olevan ja yrittäjyyttä tukevan ympäristön. Turvan parantaminen on tärkeää, kun työ pätkittyy ja kansainvälistyy, kun työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy tai kun työtä tehdään entistä useammin työsuhteen ulkopuolella yksinyrittäjänä tai freelanserina.

Maahanmuttaajien kotouttamista parannettava

Parempi työelämä tarkoittaa myös maahanmuuttajien tehokasta kotoutusta ja kielikoulutusta. Se tarkoittaa yritystukien tehokkaampaa kohdennusta, lisäresursseja työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen kehittämiseen sekä niitä tukevan uudenlaisen osaamisen luomista. Paremman työelämän lähtökohtana on oltava ihmisten asiantuntemuksen arvostaminen ja kehittäminen työelämässä. Osaamisesta työ syntyy.

Paraskaan sosiaaliturva ei korvaa hyvää työtä. Mielekäs työ, jolla ihminen voi elättää itsensä ja perheensä on hyvinvointimme perusta. Työ luo mielekkyyttä elämään ja synnyttää osallisuutta. Työllisyyden parantaminen ja työelämän turvan lisääminen ovat keskeisiä asioita tulevalla vaalikaudella.